Kahdeksan surmanluotia, 1972

Mikko Niskasen tv-elokuva ei kuvannut vain keskisuomalaista tragediaa vaan myös puutetta, syrjäytymistä sekä herrojen ja unohdetun kansan välistä kuilua.
Surmanluotien aiheena on Pihtiputaalla vuonna 1969 verityö, jossa pienviljelijä Tauno Pasanen ampui neljä häntä pidättämään tullutta poliisia.
Mikko Niskanen korostaa tv-draamassaan päähenkilöä ympäröivien olosuhteiden merkitystä. Jo avauskuvia säestää Nälkämaan laulu.

Eurantien yleinen sauna, 1976

Lyhytelokuva kertoo Eurantien yleisestä saunasta Helsingin Vallilassa vuonna 1976.
70-luvulla yleisten saunojen vakioasiakkaita olivat kuusikymppiset miehet. Heitä yhdistivät samanlaiset kokemukset. Se, että oli tehty kaikkia töitä usein jo runsaan 10-vuotiaan ikäisestä saakka. Se, että oli taisteltu sodassa, jonne oli lähdetty, vaikka ei aina niin mielellään. Samanlaiset elämänkokemukset näkyivät näiden vanhojen miesten puheissa, katseissa ja eleissä.
Kaupunkien yleiset saunat on nyt suuremmaksi osaksi lopetettu. Eurantien puulämmitteinen sauna lopetettiin pari vuosikymmentä sitten.

Varo mustaa jäätä!

Iisalmen diskobussi, 1975 (Video)

Liikkuva kerho- ja diskobussi oli ratkaisu haja-asutusseutujen nuorisotilaongelmiin. Pimeiden taipaleiden varsilta kerättiin porukkaa iltaa viettämään.

Valtion nuorisoneuvoston kokeilukuntana Iisalmi oli tiennäyttäjä nuorisotyön mobiilipalveluiden saralla. Puolentoista vuoden talkoourakan jälkeen nuorten liikkuva disko-, kerho- ja kokoustila saatiin tien päälle.

Teksti: Jukka Lindfors

Romanimusiikin sanansaattaja Hortto Kaalo esittää tunnetuimpiin kuuluvan laulunsa komeasti turkulaisessa osakunnassa lokakuussa 1970.
Vuonna 1970 ensilevytyksensä julkaissut yhtye teki romanimusiikin tunnetuksi suomalaisen valtaväestön keskuudessa. Nimi Hortto Kaalo merkitsi ”tosi tummaa”.
Feija Åkerlundin, Taisto Lundbergin ja Marko Putkosen perustama yhtye esitti etupäässä ranskalaista ja itäeurooppalaista mustalaismusiikkia suomeksi ja romanikielten eri murteilla.

Teksti: Jukka Lindfors

Hurriganes, Roadrunner 1974

Remu Aaltonen, Albert Järvinen ja Cisse Häkkinen esittävät Roadrunner-albumin nimiraidan Tavastia-klubilla, ja instrumentit saavat kelpo kyytiä.

Heikki "Hector" Harma (s. 1947) aloitti muusikonuransa rautalankabändeissä The Sharks ja Les Mirages. Kun Beatles-aika koitti, vannoutunut soolokitaristi kieltäytyi opettelemasta sointusoittoa ja sai potkut. Folkin tullessa akordisäestys oli kuitenkin pakko opetella. Levy-yhtiön kykyjenetsijä löysi nuoren boheemilaulajan folk-klubilta, ja ensisingle Palkkasoturi ilmestyi vuonna 1965. Vuonna 1969 Hector oli perustamassa kansan- ja maailmanmusiikkiyhtye Cumulusta. Ensimmäinen sooloalbumi Nostalgia ilmestyi vuonna 1972.

Finlandia-talo 1971

Joulukuussa 1971 vietettiin Finlandia-talon avajaisia. Kristina Schulginin ja Anssi Blomstedtin pikadokumenttiin on saatu mukaan myös tunnelmia avajaiskonsertin jälkeen. "Siellä oli aika villiä menoa. Finlandia-talon seremoniamestari oli ilmeisesti tehnyt aika tiukan satsin boolia", muistelee ohjaaja Anssi Blomstedt nyt.

Presidentti Urho Kekkoselle Etyk-konferenssi oli kansainvälinen näytönpaikka. Kotimaassa tuki Kekkosen ulkopolitiikalle oli tuolloin vahvimmillaan. Suurvaltajohtajien saapuminen Helsinkiin koettiin Suomessa tärkeäksi tunnustukseksi Suomen puolueettomuuspolitiikalle. Kekkonen sanoi Etyk-konferenssin avajaissanoissaan, että tuskin mikään tapahtuma on nostattanut suomalaisissa sellaisia toiveita kuin Etykin kokoontuminen. Teksti: Paavo Rytsä

Riitta Salin ME, Rooma 1974

Riitta Salin on kaikkien aikojen ensimmäinen suomalainen pikajuoksija, joka voitti arvokisoissa kultaa. 400 metrin mestaruus Roomassa 1974 tuli ME-ajalla 50,14. Riitta Salin (os. Hagman, s. 1950) oli aviomiehensä Ari Salinin valmentamana juossut Rooman EM-kisoja varten 2200 harjoituskilometriä. Hän paransi kultajuoksussaan omaa ennätystään lähes neljä sekuntia. Samoissa kisoissa hän otti Suomen viestijoukkueen ankkurina hopeaa 4x400 metrillä.

Elviksen kuolema pysäytti sekä Amerikassa että muualla. A-studion tekemässä jutussa nähdään lyhyitä kuvavälähdyksiä 18. elokuuta 1977 pidetyistä hautajaisista.

Ilkamien musiikkisketsejä, 1970

"Otitko sinä suihkun aamulla? En onko se kadonnut?" Kysyy blondi toiselta blondilta Ilkamien "hipoissa". Ilkamien lyhyet välisketsit olivat puujalkavitsien aatelia. Ilkamien sketsit syntyivät "Ideariihissä" Espoon Lepolammen lomahotellissa. Ideariihen hiljaisin oli salanimella Kaarlo Näkki kirjoittava toimittaja-pakinoitsija Seppo "Bisquit" Ahti, jolle muut syöttivät ideoita. Ilkamat perustui amerikkalaiseen ohjelmaformaattiin "Laugh-In". Suomeen ohjelma rantautui kuitenkin Ruotsin kautta. Tekijätiimi katseli ruotsalaista Partaj-ohjelmaa ja nappasi sieltä osan ideoista suomalaisiin Ilkamiin. Yksi vitsilaji oli blondivitsit. Amerikassa tätä lajia viljeli näyttelijä Goldie Hawn. Suomessa lyötiin paremmaksi, kun blondeja saatiin kaksi: Koivistolaiset Anja ja Anneli. Ilkamien hippoja isännöivät Marja Korhonen ja Pentti Siimes. Barty Blues musiikista vastasi Jaakko Salon orkesteri. Teksti: Seija Aunila

Wigwam: Colossus, 1976

Viisimiehinen Wigwam esittää Lucky Golden Stripes And Starpose -levyn materiaalia marraskuussa 1976. Miehistön esittelee juontaja Vesa-Matti Loiri. Pekka Rechardtin ja Jim Pembroken ristiritareista ja palavista kylistä kertova Colossus levytettiin tammikuussa 1976. Yhtyeen vuonna 1974 syntynyttä uutta kokoonpanoa oli vuotta myöhemmin täydennetty kosketinsoittaja Heikki "Pedro" Hietasella.

Euroopan yleisurheilumestaruuksista kilpailtiin kymmenettä kertaa elokuussa 1971. Itä-Saksa oli kisatilaston ylivoimainen voittaja 32 mitalillaan.

Vuonna 1951 perustettu Marimekko on suomalaisen muotoilun tunnetuimpia nimiä. TV-dokumentissa vuodelta 1976 yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Armi Ratia puhuu työstään ja Marimekon vaiheista.
Suomalaisia kulttuuriarvoja hyödyntäneen Marimekon tavoitteena oli kehittyä "elämisen laatua ohjaavaksi ilmiöksi". Marimekkolaiseen elämäntapaan kuuluivat niin arkkitehtuuri, pukeutuminen ja taide kuin yhteiskunnallinen osallistuminenkin.
Armi Ratia oli markkinoinnin ja tuotesuunnittelun mestari. Särmikkäällä yritysjohtajalla oli harvinainen kyky ennakoida arjen estetiikkaan vaikuttavia muutoksia sekä myös taito muuttaa ideat tuotteiksi.
Marimekon esillepano Brysselin maailmannäyttelyssä 1958 ja sitä seurannut kiinnostus yrityksen tuotteita kohtaan, nosti Marimekon liikevaihdon vuonna yli 100 miljoonaan markkaan.
Kansainvälistä läpimurtoa vauhditti ranskalaisen haute couturén suosimisesta moititun Jacqueline Kennedyn poseeraus Marimekon puuvillamekoissa. Tuolloin Marimekko tuli tunnetuksi Yhdysvalloissa lähes 400 eri julkaisun kautta.

Marimekon ensimmäisiä suunnittelijoita olivat Maija Isola, Riitta Immonen, Vuokko Nurmesniemi ja Annika.Rimala (ent. Piha). Marimekon kulta-ajan menestystuotteita – nykypäivän klassikoita - ovat mm. Jokapoika-paita, Tasaraita-mallisto ja Unikko-kuosit.

Teksti: Rita Landström

Jääkiekkomaajoukkueen arkea 1974

Torstaina 11. huhtikuuta 1974 Suomen jääkiekkomaajoukkue herätettiin yhdeksältä. Aamupalan jälkeen vuorossa oli palavereita, harjoituksia ja vammojen paikkailua lääkärissä.
Joukkueenjohtajana toimi Teuvo Peltola ja valmentajina Kalevi Numminen ja Raimo Määttänen.
Suomalainen jääkiekko ja valmentaminen oli alkanut ammattimaistua 1970-luvulle siirryttäessä. Pelitaktiikoita hiottiin ja pelejä analysoitiin nauhalta.
Kilpakumppaneina oli enää historiankirjoissa eläviä kovia jääkiekkomaita, kuten Neuvostoliitto, DDR ja Tšekkoslovakia.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Käpylä (Video)

Päijännetunneli (Video)

Talvi yllätti autoilijat 1978

Metro, ratikat, bussit ja lähijunat hoitavat Helsingin joukkoliikennettä. Lähiöistä ja naapurikunnista Helsinkiin johtavat pääväylät tukkeutuvat myös yksityisautoista.
Kymmenet tuhannet asukkaat ruuhkauttavat aamuisin ja iltaisin kaupunkiin johtavat väylät. Talven ensimmäinen lumisade on aina kauhistus.
Yksityisautoilun ja joukkoliikenteen välillä on käyty kädenvääntöä iät ja ajat. Näin myös 70-luvun alussa, jolloin oheinen filmi tehtiin. Nyt autoilun rajoittamiseksi on väläytelty jopa tietulleja.
Pääkaupungin joukkoliikenne sai alkunsa 1800-luvun lopulla hevosvetoisista kulkupeleistä. Jo vuonna 1889 alkoi myös ratikkaliikenne - aluksi hevosvetoisena.

Teksti: Reijo Perälä

Kylli-täti, 1973

"Hyvä malli on tavallisen näköinen tyttö", pohtii valokuvaaja. Pituutta naismallilla pitäisi olla vähintään 172cm. Tosin kovin moni malli ei 70-luvulla tähän yltänyt.

Odotettu kesäloma alkaa dramaattisesti, kun Pertsa ja Kilu joutuvat todistamaan jalokivivarkaan tuloa Suomeen.
Miljoona-Blinkinä tunnettu jalokivivaras lyöttäytyy Suomessa yhteen poliisille ennestään tuttujen rikollisten kanssa.
Rikollisten läsnäolo vaarantaa monen ihmisen hengen, ja poliisi ei pääse tarpeeksi nopeasti rikollisten jäljille.
Valppaat pojat seuraavat tilannetta ja joutuvat vaaralliseen taka-ajoon autiolle saarelle.
TV-elokuva perustuu Väinö Riikkilän lastenkirjaan, ja sen on käsikirjoittanut Vili Auvinen. Pertsaa esittää Tommi Auvinen ja Kilua Jyrki Thil.
Muissa rooleissa on suuri joukko tunnettuja suomalaisia näyttelijöitä: miljonääri-Blinkiä esittää Reinikaisena tunnettu Tenho Saurén, Pertsan vanhempia esittävät Rintamäkeläiset-sarjan Honkoset eli Eila Roine ja Ahti Haljala sekä Manki-rosvoa itse Antti Rintamäki eli Veijo Pasanen.
Osa 1

0sa 2

osa 3

Kuinka teininuoriso syntyi? Sata vuotta sitten ei nykyistä teininuorisoa voinut edes kuvitella. Tämä joukko eriytyi omaksi lajikseen synteettisten vaatemateriaalien, moottoripyörien ja sähkökitaroiden avulla.

Vuoden 1973 syksyllä arabimaat väänsivät öljyhanoja kiinni. Se sai läntisen maailman polvilleen. Suomenkin hallitus käynnisti mittavan energiansäästökampanjan, jonka vaikutukset näkyvät vieläkin.

70-luvun lehtiä

Masi

Retu kengät